COVID-19 TUTKIMUKSET

COVID-19 – infektion kulkuun vaikuttavien tekijöiden selvittäminen HUSin potilasaineistossa

Minja Pehrsson, Miika Koskinen, Olli Carpén & al (HUS, Helsingin Biopankki)

Tutkimuksessa kartoitetaan HUSin SARS-CoV-2 -testatuilta potilailta COVID-19 -taudinkuvaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa hyödynnetään HUS Tietoaltaan kattavaa sähköistä terveystietoa (mm. diagnoosit, laboratoriomittaukset, sairaalassa annetut lääkkeet) sekä Helsingin Biopankin biopankkinäytteistä tuotettua genomitietoa ja Kelasta saatavaa lääkitystietoa. Näin pyrimme muodostamaan kokonaiskuvan COVID-19 -potilaiden taudin ilmiasusta ja oireiden vakavuudesta. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne erityispiirteet, jotka altistavat COVID-19 -infektion saaneet vakavalle tautimuodolle.

                                                          ...

COVID19 taudin esiintyvyys, kehitys ja riskitekijät; kohorttien seurantatutkimus

Karin Blomgren, Anu Kantele-Häkkinen & al (HUS, Helsingin Yliopisto)

Tutkimuksessa otetaan yhteyttä noin kolmeen tuhanteen vuosina 2018-2019 biopankkinäytteen antaneeseen henkilöön, joita pyydetään antamaan uusia verinäytteitä COVID-19 -epidemian aikana sekä vastaamaan tutkimukseen kuuluviin oirekyselyihin.  Tutkimuksen tavoitteena on saada uutta tietoa viruksen vasta-aineista ja perintötekijöiden ja oireiden vakavuuden välisestä suhteesta. 

                                                          ...

Montelukastin vaikutus keuhkojen toimintaan ja keuhkoputkien limakalvon tulehdukseen vauvojen astmassa

Kristiina Malmström & Mika Mäkelä (HUS, Iho- ja allergiasairaala)

Olemme tutkineet keuhkoputkien kudosnäytteitä alle 2-vuotiailta lapsilta, joilla on hengitysvaikeuksia ja astma epäilys. Tavoitteena on ymmärtää paremmin astman alkuvaiheita ja kehittää menetelmiä varhaisen astman havaitsemiseksi. Tämä tutkimus on jatko alkuperäiselle tutkimussuunnitelmalle. RNA-sekvensoinnin mukaan keuhkoputken pinnan epiteelisolujen ekspressointi on lisääntynyt varhaisvaiheessa niillä lapsilla joilla oli astmaoireita vielä kouluiässä ja näiden epiteelisolujen immuunivärjäys on tarpeen. Lisäksi keuhkoputken epiteelissä olevien astman pahenemista aiheuttavien tunnettujen virusten kiinnittymiskohtien eli reseptorien värjääminen on tarpeen.

Tutkimuksessa värjäämme samoista lasten keuhkoputkien kudosnäytteistä virusten kiinnittymisestä ja soluun pääsystä vastaavia reseptoreita, nyt erityisesti Covid-19 pandemiaa aiheuttavan SARS-COV-2 osalta. Lisäksi tutkimme samalla aikaisempien tulostemme perusteella myös muita tulehdussoluja. Analyysit tehdään yhteistyössä Hollantilaisen tutkimusryhmän ja maailmanlaajuisen COVID-19 konsortion kanssa.

                                                          ...

Koronavirus (COVID-19) -infektion perinnöllisen taustan ymmärtäminen osana FinnGen-biopankkitutkimusta (www.finngen.fi)

Koko Suomen kattava biopankkitutkimus, jossa ovat mukana kaikki Suomen biopankit

Koronavirusinfektion taudinkulussa on havaittu runsaasti yksilöllistä vaihtelua. Yhtenä selityksenä tälle voivat olla yksilölliset erot ihmisten perintötekijöissä. Perintötekijöiden roolia koronavirusinfektiossa tutkitaankin nyt osana koko Suomen kattavaa FinnGen-tutkimushanketta. FinnGen-tutkimushankkeessa kerätyistä biopankkinäytteistä saadaan yleisesti tietoa monien eri sairauksien perinnöllisestä taustasta. Nyt geenien roolia koronavirusinfektiossa voidaan tutkia ihmisillä, jotka ovat saanet infektion ja joiden DNA:ta on analysoitu osana FinnGen-hanketta. Perintötekijöistä saatavan tiedon avulla olisi mahdollista esimerkiksi valita potilaalle osuvin hoitomuoto. Tutkimus on osa kansainvälistä COVID-19 Host Genetics Initiative tutkimusyhteistyötä, jossa kerätään tietoa koronavirusinfektion saaneiden ihmisten perintötekijöistä ympäri maailmaa.